Pyrin avaamaan tämän kertaisessa blogin osuudessa yleisöantien merkitystä suomalaisten kasvuyritysten rahoituskentässä.

  1. Miksi ja missä vaiheessa olevat kasvuyritykset hakevat rahoitusta yleisöanneilla.
  2. Mikä on mahdollistanut yksityisille sijoittajille markkinan sijoittaa suoraan lupaaviin listaamattomiin yhtiöihin.

 

Terve buumi

Kasvuyrittäjyys on nostanut huimasti päätään tämän vuosikymmenen aikana Suomessa. Startup-yhtiöiden tähdittämästä Slushista on tullut globaalisti merkittävä tapahtuma niin sijoittajille kuin yrityksille. Pääomasijoittajat puhuvat jopa startuppien ekosysteemistä Suomessa. Yhä useammin myös yksityiset löytävät pääomillensa kohteen kasvuyrityksistä, joka tuo mukanaan valtavat resurssit kasvavien yritysten rahoittamiseen. Mikä olisikaan pidemmällä aikavälillä kansantaloudellemme terveempää kuin tämä?

 

Viimeinen oljenkorsi?

Olen törmännyt alalla ennakkokäsityksiin, että yleisöannit olisivat kasvuyrityksille se viimeinen oljenkorsi, jota ennen pääomasijoittajat ja bisnesenkelit ovat tyrmänneet rahoitusaikeensa. Tämä oli aiemmin muutaman tuntemani ammattimaisenkin pääomasijoittajan käsitys listaamattomien yhtiöiden yleisöanneista. Markkinat ovat kasvaneet, käsitykset muuttuneet ja tänä päivänä näiden pääomasijoittajien omistamista yhtiöistä useat ovat hakeneet isoja kasvuvaiheen rahoituksia yleisöanneista. Pääomasijoittajien kirstut eivät ole pohjattomia, joten toisaalta yleisöanti voikin olla se viimeinen kasvun toteuttamisen oljenkorsi monelle todella lupaavalle kasvuyritykselle. Usein myös pääomasijoittajat osallistuvat yleisöanteihin puolustaen omaa suhteellista omistusosuuttaan.

 

Kasvuyhtiön elinkaaren vaiheet

On täysin eri tilanne, jos startup-yhtiö hakee siemenrahoitusta idealleen 100k€, puoli miljoonaa tuotekehitykseen tai valmiin tuotekehityksen selvittänyt kasvuyritys hakee pääomaa 5M€ kansainvälistymissuunnitelmansa toteuttamiseen.

Kasvuyhtiön vaiheet voidaankin jakaa karkeasti kolmeen osaan: siemenvaihe, kehitysvaihe ja kasvuvaihe. Pääomasijoittajat ja bisnesenkelit ovat yleensä mukana rahoittamassa enemmän yllä olevan jaottelun alkupäässä, jolloin ne voivat osaamisellaan parhaiten auttaa yritystä. Kun liiketoiminta kasvaa, pääomasijoittajan kyky auttaa käy pienemmäksi. Kasvuvaiheessa yleisöantien merkitys kasvaa, kun ajureina ovat enemmän raha ja kasvu. Viimeisimpiä listaamattoman yhtiön rahoituskierroksia ovat niin sanotut pre-ipot, joissa rahoituksen lisäksi motiivina toimii osakaskunnan laajennus ennen pörssilistautumista.

 

Pääomasijoitusyhtiö vai yleisöanti

Kun pääomasijoittaja sijoittaa yhtiöön merkittävän summan, se haluaa usein omistusosuuden lisäksi myös vaikutusvaltaa ja erityisoikeuksia. Tästä syystä kaikki yritykset eivät halua pääomasijoittajia mukaan vaan hakevat rahoitusta yleisöannilla, jolloin valta ja päätöksenteko pysyy yrittäjillä. Näissä tapauksissa yrityksellä täytyy olla omasta takaa resurssit viedä toimintaa eteenpäin, ilman pääomasijoittajien tukea.

Viiden miljoonan euron kasvurahoitus – kuinka helppoa on löytää Suomesta yksi tai kourallinen pääomasijoittajia, jotka haluavat sijoittaa yhteensä 5M€ yhteen listaamattomaan kasvuyritykseen? Pääomasijoitusyhtiötkin haluavat hajauttaa ja rahastoilla on omia rajoitteitaan. Usein lupaavien yhtiöiden kohdalla menetelläänkin niin, että muutamat pääomasijoitusyhtiöt- tai rahastot toimivat annin ankkurisijoittajina ja suurin potti kerätään osakeannin avulla yleisöltä. Tämä luo yleisölle loistavia paikkoja merkitä omistuksia samoilla ehdoilla kuin ammattimaiset pääomasijoittajat.

 

– Jaakko Jääskelä

 

Pyydä antimateriaalit tai ota yhteyttä tästä