Sanaa Exit on mahdoton välttää, kun on jollain tasolla tekemisissä listaamattomien startup -ja kasvuyritysten kanssa. Näiden kohteiden heikon likviditeetin takia, riskisijoittajat janoavat niiden exit-tilanteita eli irtautumisia. Tällöin nähdään lopulta se, miten sijoitus on taloudellisesti onnistunut tai epäonnistunut.

Tällä vuosituhannella ollaankin nähty globaalisti etenkin teknologiayritysten osalta hurjia tuottoja exit-tilanteiden kautta. Näihin tuottoihin ovat päässeet käsiksi pääasiassa yritysten perustajat ja ulkopuoliset rahoittajat, joihin kuuluvat yksittäisiä riskisijoittajia ja venture capital -rahastoja. Myös Suomeen onnistuneiden kasvuyritysten exit-tilanteet ovat tuoneet viime vuosina mittavia tuottoja. Näistä tuotoista eniten taloudellisesti hyötyneet ovat tulleet kansalle tutuksi todennäköisesti verotilastojen kärjestä.

 

MITÄ EXIT-TILANNE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

 

  • Yrityskauppa

Listaamattomien kasvuyritysten positiivisista exit-tilanteista yleisin on yrityskauppa. Tällöin ostajataho tekee tarjouksen ostettavan yhtiön koko osakekannasta. Yrityskauppa voidaan toteuttaa käteistarjouksella(rahalla) tai osakevaihdolla, jolloin ostettavan yrityksen omistajat saavat kaupassa vaihdoksi ostavan yrityksen osakkeita. Vaihtoehtona voi olla myös molemmat, jolloin kaupasta saadaan ostajan osakkeita sekä käteistä.

Tänä päivänä useiden toimialojen isommat yhtiöt ostavat säännöllisesti kasvuyrityksiä. Syy tähän on usein se, että jättiyhtiöt ovat ulkoistaneet tuotekehityksensä kasvuyrityksille ja ostavat näitä markkinoilta, kun saatavissa on esimerkiksi uutta teknologiaa, arvokasta henkilöstöä, uutta markkinaa tai arvokkaita patentteja. Yrityskaupan motiivina voi toimia myös se, että kilpailija halutaan pois markkinoilta.

Yrityskaupat voivat toteutua myös osittaisena, jolloin kauppa ei koske koko osakekantaa. Tällöin exit-tilanne koskee niitä, jotka ovat myyjänä osakekaupassa. Tällaista tapahtuu esimerkiksi MBO-tilanteessa (Management Buy Out), jossa yrityksen nykyinen johto ostaa omistajilta osakkeita. Myös yhtiön ulkopuolinen sijoittaja saattaa tarjota yhtiön nykyisille omistajille osittaista exit-tilannetta, ostaessaan vähemmistö- tai enemmistöosuuden yhtiössä. Tämän tyyppisiä ostajia ovat esimerkiksi pääomasijoitusyhtiöiden buy-out rahastot ja joissain tapauksissa yksittäiset riskisijoittajat.

 

  • Listautuminen pörssiin

Osalle suomalaisista ovat tuttuja Helsingin pörssiin listautuneet yhtiöt. Jokainen näistäkin yhtiöistä on joskus perustettu, kasvanut listaamattomana yhtiönä ja päätynyt exit-tilanteessa kaupankäynnin kohteeksti pörssiin. Listautuvan yhtiön osakkeenomistajat voivat irtautua osakkeistaan listautumisen yhteydessä tai sen jälkeen myyntitoimeksiannolla pörssissä.

Itsessään listautuminen ei ole kovin yleinen exit-tilanne etenkään Suomessa. 2005-2007 välillä Pohjoismaihin tullut kevytrakenteinen vaihtoehtoinen osakepörssi First North on lisännyt listaamattomien kasvuyritysten exit-tilanteita. Tämä näkyy etenkin Ruotsissa, jossa on listattu paljon tuoreita kasvuyrityksiä verrattaen muihin Pohjoismaihin. Alla graafi listautumisista Tukholmassa, Helsingissä ja Kööpenhaminassa 2000-luvulla.

 

  • Osinkoyhtiö

Voi olla, että listausta tai yrityskauppaa ei tule, mutta yhtiö kasvaa ja sen liiketoiminta kehittyy. Tällöin myös osakkeen laskennallinen arvo nousee. Kun yhtiö kääntyy kannattavaksi, alkaa se yleensä maksamaan omistajilleen osinkoa. Osakkeenomistajan kannalta osingon maksajaksi jäävä listaamaton voi olla erittäin hyvä vaihtoehto, koska listaamattomista yhtiöistä saatu osinko on kevyemmin verotettua kuin listatuista saatu osinko.

Tämän skenaarion todennäköisyys riippuu kasvuyhtiön luonteesta. Esim. lääkekehitysyhtiöllä ei usein ole mahdollisuuksiakaan viedä yritystä tuotekehitystä pidemmälle omin voimin, jolloin osinkoyhtiöksi muuttuminen on hyvin epätodennäköistä. On kuitenkin paljon kasvuyhtiöitä, jotka saattavat kasvaa ja jatkaa omin voimin. On olemassa lukemattomia suuria yhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä.

 

  • Listaamattomien yhtiöiden kauppapaikka

Lähtökohtaisesti kasvuyhtiön osakkeet voi myös myydä ennen exit-tilannetta. Ostajan voi löytää itse tai osakkeet voi laittaa myyntiin Privanetin hallitsemalle listaamattomien osakkeiden kauppapaikalle, joka taitaa tällä hetkellä olla ainut laatuaan Suomessa. Aikaisemmin listaamattomia puhelinyhtiöiden osakkeita on myyty lehti- ja netti-ilmoituksilla tai listaamattomia hamstraaville jobbareille.

 

  • Lopettaminen

Omaehtoinen lopettaminen on harvinainen skenaario. Siinä tuskin koskaan puhutaan jackpotista, mutta se voi usein palauttaa sijoittajille osan tai miksei enemmänkin kuin sijoituksen takaisin. Isompia palautuksia voi tulla tilanteessa, jossa suuria pääomia vaativalle toiminnalle ei löydy ostajaa, vaikka toiminta olisi kannattavaa. Tällöin myydään kalusto ja jaetaan rahat omistajien kesken.

 

  • Konkurssi

Heikoin ja yleinen exit-tilanne on konkurssi, jolloin yritystoimintaa ei voida taloudellisista syistä jatkaa. Konkurssista harvemmin jää mitään osakkeenomistajille. Konkurssin jälkeen osakkeenomistajat pääsevät vähentämään hankintahinnan verotuksessa tappiona.

 

Seuraavan osakeannin esittely tulossa lähiaikoina.

 

Menestystä lukijoille sijoittamisen parissa!

– Jaakko Jääskelä